Lehtijuttuja

Maanviljelijää kuritetaan lannoitteiden rajulla hinnan nousulla!

julkaistu 05.10.2022

Maatalouden kannattavuus on ollut koetuksella jo liian pitkään Suomessa. Tämän päivän omakohtainen kokemus lannoitteiden hintakehityksestä paljasti karusti sen, kuinka tilanne on kärjistynyt tämän vuoden aikana. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti, ovat nyt nelinkertaisesti kalliimpia kuin kesällä 2021. Näillä hinnoilla ei ole mitään mahdollisuuksia kattaa viljely kustannuksia.
Jos maatalousyrittäjien tulevaisuuden uskoa ei palauteta markkinoiden/valtion nopeilla toimilla, monen tilan on tulevaisuuden turvaamiseksi supistettava huomattavasti viljeltyä peltoalaa jopa ajettava koko tuotanto alas.
Tulevista maatilojen konkursseista ei iloitse kukaan.
Samalla vaarantuu kotimainen ruuantuotannon huoltovarmuus joka pitäisi olla itsenäisen Suomen itsestäänselvyys.
Mikä avuksi ? Suomen pitää keventää Suomessa tuotettujen hyödykkeiden verotusta ja tingittävä pelastakaa maailman ilmastotavoitteistaan.


Ensin Pohjois-Karjala sittenkö Pohjois-Savon vuoro?

Julkaistu 02.11.2022

Siun sote ei ole huolehtinut alueensa väestön päivystyspalvelujen asianmukaisuudesta eikä varmistanut potilasturvallisuuden toteutumista.

Miljardit eurot virtaa Suomesta pois Eurooppaan yhteistyön ja avunannon nimissä. Samalla oma vapaa Suomen kansa kärsii hoitojonoissa.

Surullinen tosiasia Pohjois-Karjalassa! Päivystyksen ruuhkiin puuttui jo viimein ITÄ-SUOMEN aluehallintovirasto (avi) joka on antanut huomautuksen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle / Siun sotelle.

Avin huomautuksen perusteena oli päivystyksen venyneet läpimenoajat aiemmasta reilun kolmen tunnin keskiarvosta yli kuuteen tuntiin. Jos kiireelistä hoitoa odottava potilas on joutunut odottamaan 6 tuntia on se kohtuuttoman pitkä aika!
Mutta on hyvä myös huomioida että osalla asiakkaista on jo myös pitkä matka päivystykseen.

Ruuhkautumisessa on kumminkin kyse on rahasta! Jos kunnat hoitaisivat riittävät resurssit palveluasumiseen ja turvaisivat riittävän määrän perusterveyden vuodepaikkoja vanhuksille. Se omalta osaa helpottaisi ruuhkaa päivystyksissä ja takaisi laadukkaan hoitoketjun jatkumisen ja vähentäisi päivystykseen takaisin tulemista.

On hyvä kumminkin muistaa: Jokaisella Vapaan Suomen kansalaisella on oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon! Se oikeus kuuluu Suomen perustuslain piiriin.

i


Missä meidän lapset on?

Julkaistu 15.11.2022

Eivät ne ainakaan ole leikkipuistoissa tai leikkimässä talven ensi hiutaleilla. Nyt suorastaa säikähtää, jos jostain kuuluu lasten iloista kiljuntaa ja naurua. Tällä menolla ei tarvitse pelätä, että lumikasoihin tulisi pulkan uria tai jalanjälkiä. Ei tarvitse mennä ajassa kovinkaan monta vuotta taaksepäin, kun vielä näki ison lapsi lauman lumikasan kimpussa. Mutta ei enää.

Vastuu on meidän vanhempien saako lapsi enää leikkiä ulkona vai onko hän digilaiteen kanssa yksin omassa nurkassa! Jos vanhempana hetken mietit omaa lapsuuttasi, mieleen nousee varmasti ulkoleikit aamusta iltaan toisten lasten kanssa. Itse kävelin tai pyöräilin yksin Kiusaharjuun kahden kilometrin matkan saadakseni leikkiä naapurin lasten kanssa.

Puuhun kiivetessä sanat Citius, altius, fortius ( nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin/rohkeammin) on latinankielinen lause, joka ulkoleikeissä toteutui niin monta kertaa. Samalla se kehitti meitä sosiaalisimmaksi, ongelmienratkaisijoiksi, teki meistä luovempia ja kehitti meidän fysiikkaa ja motoriikkaa enemmän kuin mikään muu urheilu. Ennen kaikkea leikki teki meidät onnellisiksi.
Leikeissä tulee kuhmuja, kaatumisia ja konflikteja. Niin kuin oikeassa aikuistenkin elämässäkin ihan joka päivä.

Suomeen on hiipinyt ylisuojelun kulttuuri, jossa keskenään ulkona leikkivien lapsien ajatellaan olevan lähes heitteillä. Jopa pulkkamäessä laskua valvoo aikuinen. Suomessa ei vielä tarvitse pelätä, että joku ohikulkija tekee sosiaali-ilmoituksen leikkivistä lapsista! Vai pitääkö?
On aika piilottaa digilaitteet ja vapauttaa lapset leikkimään ennen kun se on liian myöhäistä.


Omavarainen Suomi on itsenäisyyden takuu

Julkaistu 27.11.2022

Omavaraisuudella selviämme seuraavasta talvesta ja seuraavista vuosista. Lämmön, ruuantuotannon ja energian tuotannon ongelmat ratkaistaan Suomessa ei missään muualla.

EKP:n pääjohtaja Lagarde patisteli maita perimmäisen kysymyksen, energian hinnan, äärelle ratkaisussa korkeaa inflaatiota vastaan. Hän sanoi, että rahapolitiikan keinot ovat nyt käytetty.

Yksi meidän suomalaisten selviytymisen keinoista on turve. Kansalaisaloitetta turpeen energiakäytön turvaamiseksi ja turpeen luokittelemista uusiutuvaksi käsiteltiin lokakuun lopussa talousvaliokunnassa.

Yrjö Takkala kertoi, että turpeen vuotuista kasvua hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa saataisiin 45 miljoonaa megawattia ja tämä toisi 4-5 miljardin tulot kansantaloudelle, jos tämä 25 prosentin siirtymä tehtäisiin tuontienergiasta kotimaiseen energiaan.

Nyt päätettävät toimenpiteet Suomen omavaraisuuden kasvattamiseen ovat itsenäisen Suomen tulevaisuuden takuu.